Huastecan kielen alkuperä, ominaisuudet ja sanat

Se Kieli Huasteca Se on yksi alkuperäiskansojen kielistä, jotka asuivat Mesoamerican -ajanjakson aikana. Se on osa maya -kieliä, joita puhuttiin tai joita käytetään edelleen maissa, kuten Guatemala, Meksiko ja Belize.

Huasteco on ominaista yhteisöille, jotka asettuivat Veracruzin osavaltioon ja San Luis de Potosíssa. Se on ainoa murre, joka on edelleen Huasteco -ryhmän käytössä, koska Chicomuseteca -kieli katosi 80 -luvun ympärillä.

Huastecan puheyhteisöjen perinteinen juhla. Lähde: Juanmendiola [CC BY-SA 3.0 (https: // creativecommons.Org/lisenssit/by-SA/3.0)] Wikimedia Commonsin kautta.Huastecon kielellä on kolme tapaa viitata omalla kielellään: Tének, Tenec ja Teenek.

Alkuperäiskansojen kielellisten oikeuksia koskevan yleisen lain mukaan Huasteco on kansallinen kieli Meksikossa, kuten yli 60 alkuperäiskansojen kielellä (ottamatta huomioon joitain variantteja).

Kuten kaikki alkuperäiskansojen kielet, Huasteco on käynyt läpi monia ongelmia sen pätevyyden ja tärkeyden ylläpitämiseksi yhteisöissä. Espanjalaisten saapumisella oli suuri vaikutus, ja se oli kieltä kielletty ja sen käytöllä oli seurauksena.

[TOC]

Alkuperä

Huastecas -yhteisöt ovat tuhansia vuosia ennen Kristusta. Ne muodostuivat maya -sivilisaatioiden muuttoliikkeiden ansiosta. Vaikka Huastecos johdetaan maya -alueista, he ovat yhteisöjä, jotka erottuvat kaikista muista olemassa olevista maya -ryhmistä tai yhteiskunnista.

Huastecan kielen tapauksessa yksi tärkeimmistä tapahtumista oli, että espanjalaiset rangaisivat tämän kielen käyttöä, kun he saavuttivat Yhdysvaltain mantereen kolonisaatiokauden aikana.

Hän onnistui voittamaan nämä este. Erittäin merkityksellinen tosiasia ottaen huomioon, että sen alkuperä on peräisin Kolumbian edeltävästä ajanjaksosta.

Ajan kuluessa tutkijat ovat tutkineet kaikkea Meksikon alkuperäiskansoihin liittyvää ja on päätetty, että Huastecon kielellä oli monia yhtäläisyyksiä Chicomuseltecon kanssa (kieli, joka katosi 1900 -luvun lopulla).

Huastecan kieli on myös jaettu kahteen muuhun murteeseen, jotka liittyvät alueen kanssa, jolla sen yhteisöt, San Luis de Potosí tai Veracruz sijaitsevat. Vaikka näiden kahden Huastecon tyypin tunnetuimmat erot liittyvät foneemien kanssa.

Huasecan kielen ominaisuudet

Yksi Huastecon kielen merkittävimmistä osista on, että se tunnetaan ergatiivisena kielenä. Se on yleinen ominaisuus mayalle, baskille tai kielille, jotka johtuvat eskimosta tai Australiassa puhutuista.

Että Huastecan kieli on ergatiivinen tarkoittaa, että sanaa käytetään lauseen osan ymmärtämiseen. Espanjaksi ei ole ergatiivisia tapauksia, mutta prepositiot täyttäisivät enemmän tai vähemmän saman toiminnon. Ero on siinä, että ergatiivista käytetään osoittamaan toiminnan päähenkilön kohteen eikä vastaanotin kuten espanjalaiset.

Se eroaa myös sanojen käyttämisessä henkilökohtaisten pronominien luomiseen, erottamiseen yksikkö- ja monikko- tai yksinkertaisesti ilmaisemaan verbien ei -henkilökohtaisia ​​muotoja.

Se tunnetaan myös aksenttikielinä. Tämä on luokitus, joka on tehty kielistä ottaen huomioon rytmi, jolla Huastecan kielen sanat sanotaan. Tässä mielessä Huastecan kielen aksentti käytetään aina tämän kielen sanojen viimeisessä pitkässä vokaalissa.

Jos termillä ei ole pitkää vokaalia, aksentti asetetaan sanan alkuperäiseen vokaaliin.

Aakkoset muodostetaan viidestä vokaalista, jotka puolestaan ​​jaetaan suljettuun, välituotteeseen ja avoimeen.

Kun taas 15 konsonantia, joilla puolestaan ​​on variantteja. Tavalla lausua näillä vokaaleilla on monia samankaltaisuuksia espanjan kanssa, vaikkakin on otettava huomioon joitain näkökohtia.

Sekaannus

On tärkeää tietää, kuinka tunnistaa erilaiset käyttötarkoitukset, joita käytetään termiin Huasteco. Siellä on Huastecon kieli, joka syntyy mayaista ja on Huastecan Nahuatl, joka puhuttiin lähialueilla, mutta se on syntynyt, kuten nimensä selittää sen hyvin, Nahuatl.

Sanat Huastecossa ja sen merkityksessä

Tavallisesti tärkeimpien kielten perusteiden tunteminen on avainta puolustaa itseään muissa kulttuureissa, etenkin kun matkustetaan muihin maihin.

Huastecon tapauksessa joitain perussanoja, joista voi olla hyötyä milloin tahansa, ovat: Taj Kanenek, Wakla Neneck, Kgack Namal Itz Tam; Mitä he tarkoittavat: hyvää huomenta, hyvää iltapäivää ja kiitos.

Ushum tarkoittaa naista, īnik tarkoittaa miestä. Sen puolestaan ​​1 - 5: stä ovat Jún, Tsáb, Ox, Tse 'ja Bó'.

Uteliaisuus

Yksi merkityksellisimmistä tosiasioista Huastecan kielen säilyttämiseksi oli Ana Kondikin työn ansiosta, joka oli vastuussa historian kääntämisestä Pikku Prinssi Tähän alkuperäiskansoihin.

Yhdistyneiden Kansakuntien koulutus-, tiede- ja kulttuuriorganisaation (UNESCO) mukaan on kuusi tasoa määrittääkseen elinvoiman, jonka maailmassa tunnustetut kielet ovat: turvallisia, haavoittuvia, vaarassa, vakavasti vaarassa, kriittisellä ja sukupuuttoon liittyvällä tasolla.

UNESCO: n kielten suorittaman väestölaskennan mukaan maailmassa katoamisen vaarassa Huastecoa pidetään tällä hetkellä haavoittuvana kielen kielenä. On arvioitu, että yli satatuhatta ihmistä puhuu tätä kieltä Meksikon eri alueilla.

Haavoittuvalla tasolla löydetyt kielet ovat kieliä, joita käytetään enemmän kuin mitään perheen tasolla kommunikoidakseen. Lapset tietävät usein näiden kielten säännöt ja elementit.

Yhdysvaltojen ja Kiinan jälkeen Meksiko on maa, jolla on enemmän kieliä, jotka UNESCO on tunnustanut yhteensä 143. 52 näistä kielistä on elinvoimaa, jota pidetään haavoittuvina.

Meksikon kansallinen alkuperäiskansojen instituutti (Inali) on myös päättänyt saman johtopäätöksen kuin UNESCO ja katsoo, että Huastecan kielen katoamisen taso ei ole välitöntä. Sitä käytetään erityisesti kaupungeissa, kuten Bothyuca tai Tancoco, molemmat sijaitsevat Veracruzin osavaltiossa.

Carlos de Tapia Zenteno oli tärkeä meksikolainen kirjoittaja Huastecas Works. 1800 -luvun puolivälissä hän julkaisi kaksi teosta tällä alkuperäiskansolla.

Viitteet

1. Hooft, Anuschka Van 'T ja José Antonio Flores Farfán. Huastecan Nahuan kieli- ja kulttuuritutkimukset. San Luis Potosin autonominen yliopisto, 2012.
2. Martínez Hernández, Epifanio. ANC CAU. Editions Café Cultura, 2008.
3. Ruvalcaba Mercado, Jesús et ai. Huasteca, kiertue monimuotoisuudestaan. Tutkimuskeskus ja korkeakoulututkimus sosiaalisesta antropologiasta, 2004.
4. Stressi-Péan, Guy ja Guilhem Olivier. Matka Huastecaan Guy Stresser-Péanin kanssa. Talouskulttuurirahasto, 2008.
5. Tapia Zenteno, Carlos De ja Bartolomé Cataõ. Huastecan kieliuutiset. Virka. Meksikon Bibliotheca, 1767.
6. Tapia Zenteno, Carlos de et ai. Pahoitteinen paradigma ja uutiset Huastecan kielestä. Yksinäinen. Meksikon kansallinen autonominen, Inst. Filologinen tutkimus, 1985.